KOUVOLAN SEUDUN AUTOALANTYÖNTEKIJÄT RY OS.033
JÄSENTENSÄ TURVANA VUODESTA 1952

Kouvolan seudun autoalantyöntekijät Ry.n Historia 

 

Osasto 33:n historiikki lyhyesti

Vuonna 1912 ensimmäisen kerran perustettu Suomen kuljetustyöntekijäinliitto jatkoi 1924 lokakuussa perustettuna Suomen kuljetustyöläisten liittona, kunnes se vuonna 1930 lakkautettiin ns. kommunistilakien nojalla. Syyskuussa 1935 perustettu seuraajajärjestö kantoi jälleen nimeä Suomen kuljetustyöntekijäinliitto SKL.


Kuusankosken ja ympäristön automiehet 1938 - 1951
Maaliskuussa 1938 SKL:n toimikunta lähetti toimitsijan Voikkaalle, josta oli saapunut ilmoitus halusta perustaa alueen autonkuljettajien ammattiosasto. Sunnuntaina 12. maaliskuuta 1938 perustettiin ammattiosasto, johon liittyi 13 jäsentä. Myöhemmin Marianpäivänä pidetyssä kokouksessa osaston nimeksi otettiin Kuusankosken ja ympäristön automiehet.


Maaliskuun 28. päivänä uusi ammattiosasto hyväksyttiin SKL:n jäseneksi ja sai järjestysluvun 44.
Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Armas Hirvi ja sihteeriksi Asser Haimi. Lisäksi toimikuntaan kuuluivat Juho Ojanen, Veikko Hietala, ja Feliks Friman sekä varajäsen Viljo Roitto.
Osasto hyväksyttiin yhdistysrekisteriin 29. elokuuta 1938.
Sotavuodet veivät kaksi kolmannesta SKL:n jäsenkunnasta ja muuttivat sen lähes puhtaaksi satamatyöläisten järjestöksi. Armeijaan vietiin sekä autot että kuljettajat, ja SKL kadotti yhteydet automiesosastoihinsa jo lokakuun 1939 aikana. Välirauha kuukausina SKL ei ennättänyt toipua ja jatkosodan käynnistyminen romahdutti toimivien osastojen määrän 17:ään.


Kuusankosken ja ympäristön automiehet kuuluivat niihin SKL:n uinahtaneihin osastoihin, jotka sotien jälkeinen järjestäytymisaalto herätti uuteen toimintaan. Ydinjoukkona toimivat alueen suurimman autoalan työnantajan Kymin Osakeyhtiön automiehet.
Vaikka järjestäytymisaste olikin melko korkea, niin osallistumisaktiivisuus yhdistystoimintaan oli joskus laimeaa, ja sitä aktivoidakseen osasto  järjesti yhdessäolon merkeissä mm. jäsenten välisiä kilpailuja hiihdossa ja kesälajeissa ainakin vuodesta 1947 alkaen.


Kiistat poliittisten voimasuhteiden mukaisesta vallasta SKL:ssä ja tarve autoalan järjestäytymiseksi omaksi itsenäiseksi liitokseen 1940-luvun loppupuolella johti mm. osasto 44:n eroamiseen SKL:stä vuonna 1948 ja liittymiseen samana vuonna perustettuun uuteen Suomen automiesliittoon (SAL). Siinä vaiheessa Kuusankosken ja ympäristön automiesten osasto sai uudeksi järjestysnumerokseen toivomansa 4, joka osoitti sen eronneen SKL:stä neljäntenä.


Vuoden 1952 alussa osasto 4:n jäsenmäärä putosi rajusti, kun Kouvolaan perustettiin oma automiesosasto.
Kouvolan seudun autoalan työntekijät 1952 -
Aikalaislähteissä Kouvolan osaston perustamiselle ei esitetä mitään muuta perustelua kuin kyky ja halu täyttää autoalan ammattiyhdistyksen tehtävät omin voimin. Käytännössä myös tuonaikaisten liikenneolosuhteiden vuoksi kokousmatkat Kouvolasta Kuusankoskelle, usein polkupyörällä työpäivän jälkeen, olivat rasittavia.
Kouvolan seudun autoalan työntekijät perustettiin kauppalan työväentalossa 10. tammikuuta 1952 järjestetyssä kokouksessa. Puheenjohtajaksi valittiin Emil Palm ja muiksi toimikunnan jäseniksi Eino Hautaviita, Nestor Räikkönen, Viljo Helenius, Väinö Katajala, Arvi Ahtiainen ja Eino Vahter.
Osasto hyväksyttiin yhdistysrekisteriin maaliskuun 19. päivänä ja 4. kesäkuuta 1952 SAL:n jäseneksi. Osasto sai numeroksi 33, jonka se peri kuolleelta Laitilan osastolta.


Ensimmäisen toimintavuotensa lopulla Kouvolan autoalantyöntekijät sai liittojohdolta pyynnön järjestää Kymenlaakson piirikokous vuoden 1953 tammikuussa. Osasto otti tehtävän vastaan, mutta kokous jouduttiin lykkäämään suu- ja sorkkatautiepidemian vuoksi määrätyn kokoontumiskiellon takia. Samasta syystä jouduttiin viime hetkellä perumaan myös osasto 33:n ensimmäinen pikkujoulu. Piirikokous päästiin järjestämään lopulta huhtikuun lopussa 1953.

Vastoin SAL:n yleistä kehitystä Kouvolan autotyöntekijöiden jäsenmäärä kasvoi toiminnan alkuvaiheessa rajusti, mutta vuoden 1953 osasto 33 joutui liittojohdon pyynnöstä luopumaan osasta jäsenistöään, kun Kouvolaan perustettiin linja-autoväelle erillinen ammattiosasto 113.
1950-luvun puolesta välistä alkanut ammattiyhdistysliikkeen poliittisen riitelyn ja hajaannuksen jälkeen SAL:n edustajakokouksessa vuonna 1960 sovittiin yhteistoiminnan sääntömuutoksista jotka mahdollistivat järjestämispiirin laajentumisen ottamalla mukaan satama-alan työntekijät ja samalla muokattiin myös liiton nimeä. Uusi nimi AKT otettiin käyttöön heinäkuussa 1960 yhdistysrekisterin hyväksyttyä sääntömuutokset.


Varhaisina 1960-luvun vuosina Kouvolan AKT-osastojen pikkujouluihin osallistui myös kantayhdistys Kuusankosken automiehet osasto 4. SAK:n voimakkaan paperiliiton imu vei tältä SAL:n yhdeltä perustajaosastolta muutamassa vuodessa 80 jäsentä ja itsenäisen toiminnan edellytykset. Osasto 4:n rippeet siirtyivät keväällä 1963 työhuonekunnaksi Kouvolan seudun autotyöntekijöihin, joka kostui liitoksesta parikymmentä jäsentä ja kirjoituskoneen. Muodollisesti
Kuusankosken ja ympäristön automiehet jatkoi yhdistyksenä olemassaoloaan ja sälytti vähäiset varansa, mutta toiminta hiipui lopulta niin, että osasto 4:n työhuonekunnan asemakin on unohtunut.
(Lähde: Tasapuolinen osuus jaettavasta, kirjoittanut Timo Soukola)



 







Osastojen 033 ja 113 Yhdistyminen 2015

PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS jäsenkirjeessä 2015
Vuoden 2015 alusta kaksi AKT:n osastoa yhdistivät voimansa, jolloin Kouvolan Seudun Linja-autohenkilökunta osasto 113 purkautui ja jäsenet siirtyivät Kouvolan Seudun Autoalantyöntekijät ry osasto 033 jäseniksi.
Syntyi Kotkan aluetoimisto-alueen kolmanneksi suurin kumipyöräpuolen vahva ammattiosasto.
Toimikunnan kokoonpano kasvoi aktiivisilla jäsenillä ja heti ensimmäisessä kokouksissa linjattiin vuoden 2015 tavoitteita.
Kuorma-autoalan yleisitovuus oli keväällä 2014 lähellä murtua, joten siihen tulee kiinnittää jatkossa
erityistä huomiota.
Kullasvaaran huolinta-ja terminaali-alue on kasvanut ja kasvaa edelleen. Terminaaleihin tulisi saada luottamusmiehet
aja sitä kautta lisää jäseniä osastoomme. Myös työehtosopimusten noudatamista seurataan ja rikkomuksiin
puututaan jatkossa herkemmin. Myös linja-autoalalla kilpailutusta seurataan ja epäkohtiin puututaan.
Osastojen yhdistymisen myötä lisääntyivät myös vapaa-ajanviettopaikat .
Kari Virinsalo




Kesäpäiviähän me vietimme Kouvolassa suurella joukolla liiton jäseniä ympäri suomea.

Kesäpäivät 2016 lehti


 

Kesäpäivät 2016 PDF

 

 

AKT Kesäpäivät kouvola 2016

 


AKT Kesäpäivät Kouvola 2016 PDF